Suo on kasviyhdyskunta, jonka kasvien jäännöksistä muodostuu suoturvetta. Turvetta syntyy eniten pohjoisilla alueilla, koska hajoaminen on hitaampaa kylmissä ja kosteissa ympäristöissä. Turpeessa on hajoamistilassa olevien kasvijäännösten rakenne suureksi osaksi säilynyt. Niistä voidaan usein määritellä, mihin kasvisukuun tai jopa -lajiin ne kuuluvat. Soita muodostuu vesien umpeenkasvamisen, tulvamaiden ja tulvattoman metsämaan soistumisen sekä merenrannikoilla maankohoamiseen seurauksena. Suo kasvaa paksuutta joitakin millimetrejä vuodessa. Suomessa paksuuskasvu on useimmiten noin 0,5 mm vuodessa, tosin vaihteluväli on 0,2–4,0 mm.
-
Suot voidaan jakaa puustoisiin soihin ja puuttomiin avosoihin ja nämä edelleen rämeisiin, korpiin, nevoihin, lettoihin, luhtiin ja lähteikköihin
.
Sumuisena aamuna kurkien rytmikäs huuto kuuluu kilmometrien päähän. Niiden tanssi on komeaa katseltavaa. Kurjet pomppivat korkealle ja ottavat pikaisia juoksupyrähdyksiä. Kurkikanta on noussut viime aikoina ja ne eivät enää pelkää ihmistä. Suolla voi nähdä myös vaikkapa metsähanhia.
Suomessa suota on jäljellä kolmasosa alkuperäisestä laajuudesta. Useimpien muiden arvioiden mukaan kuitenkin suoala on 9,3–10,4 miljoonaa hehtaaria, mikä on Suomen koko pinta-alasta ilman merialueita noin 26 % ja maa-alasta 29 %.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti